”Esittävä runous, josta usein myös spoken wordina ja lavarunoutenakin puhutaan, on tällä hetkellä maailmalla niin suosittua, että menestyneet lavarunoilijat ovat kuin entisaikain rock-tähtiä.”
Kuva: Teemu Juutilainen
Istun hotelli Tornin näköalaravintolassa tunnetun brittiläisen lavarunoilijan kanssa. Hetkeä aiemmin on päättynyt järjestämäni klubi-ilta, jossa kyseinen runoilija on esiintynyt kutsuvieraana. Tilaisuuteen saapui kuuntelemaan lyriikkaa lähes 100 henkeä. Heistä jokainen maksoi kokemuksestaan suurin piirtein saman verran kuin mitä leffalipusta joutuu pulittamaan. Nyt esiintyjävieras istuskelee Helsingin kattojen yllä ja siemailee korkeuksissa isokyröläistä giniä ihmetellen, eikö yö muutu koskaan pimeäksi Suomessa.
Hetken päästä pääkaupungin yöllisen siluetin ihailu keskeytyy puhelimeen saapuvan viestin takia. Runoilija kertoo, ettei voikaan odottaa seuraavana päivänä alkuiltapäivästä lähtevää lentoaan, vaan hänen täytyy palata välittömästi hotellin kautta lentokentälle. Kysyttyäni syytä äkilliseen kiireeseen hän kertoo, että eräs kansanvälinen urheiluvaatemerkki haluaa kuvata hänen kanssaan mainosrunovideon jo seuraavana päivänä. Yhtiö on jo puhuessamme ehtinyt ostaa runoilijalle uudet lentoliput ja Lontoossa häntä kuulemma odottaa kentällä firman auto kuljettajineen. Olen melko häkeltynyt vieraani kertomuksesta, vaikka olenkin jo aiemmin kuullut vastaavanlaisista tuulista muiltakin ulkomaisilta lavarunoilijoilta.
Muutaman kuukauden päästä istun ravintolaillallisella toisen tunnetun ulkomaisen lavarunoilijan kanssa. Hän selvittää minulle huvittuneena, mitkä kaikki yhtiöt ovat kuluneen vuoden aikana tarjonneet hänelle mahdollisuutta kirjoittaa tilausruno. Eräskin pankki oli tarjonnut hänelle viisinumeroista summaa, jos hän kirjoittaisi heille runon. Kyseiseen työtarjoukseen liittyi oleellisesti myös se, että runoilija olisi esittänyt kirjoittamansa tekstin videolle. Kutsuvieraani oli kuitenkin kieltäytynyt mahdollisuudesta, mutta kertoi, että joku toinen runoilija joka tapauksessa tulee tarttumaan diiliin.
Houkutus oli ollut hänelle kuitenkin suuri, sillä yhdellä runolla ja sen videolle lausumisella olisi voinut kuitata lähes vuoden asuntovuokrat. Apurahojakaan ei runojen kirjoittamiseen ole Briteissä liikaa tarjolla, joten monen runoilijan pitää hankkia elantonsa erilaisten esiintymisten, tilausrunojen ja yritysyhteistyön kautta. Kaikki lavarunoilijat eivät edes julkaise kirjoja, jolloin tekijänkorvauksiakaan ei irtoa kirjamyynnistä.
Tilausrunovideot ovat kuuminta hottia
On mielestäni melko uskomatonta, että esittävä runous, josta usein myös spoken wordina ja lavarunoutenakin puhutaan, on tällä hetkellä maailmalla niin suosittua, että menestyneet lavarunoilijat ovat kuin entisaikain rock-tähtiä. He eivät kuitenkaan välttämättä pogoile lavalla ja huudata massoja, vaan yksinkertaisesti vain lausuvat vangitsevasti omia runojaan. Heillä on usein kymmeniä, jopa satoja tuhansia seuraajia sosiaalisessa mediassa, ja he esiintyvät täysille saleille ympäri maailmaa.
Myös isot kansainväliset yritykset ovat jo joitakin vuosia sitten huomanneet näiden lavarunoilijoiden markkina-arvon. Tällä hetkellä maailmalla lavarunoilijoiden tilausrunovideot ovatkin niin sanotusti kuuminta hottia ja palkkiot tilausrunojen tekemisestä merkittäviä. Onko tällainen suuryritysten ja runoilijoiden välinen yhteistyö sitten hyvä asia? Siihen ei varmaankaan ole olemassa yksiselitteistä vastausta, mutta itse olen kuitenkin ilahtunut siitä, että runoudessa uskalletaan nähdä myös kaupallista potentiaalia. Voisiko näin olla myös Suomessa?
Itsellänikin on hieman kokemusta kaupallisista yhteistyökuvioista runouden merkeissä. Olen kerran kirjoittanut esimerkiksi tilausrunoja Microsoftille. Pari vuotta sitten kiersimme kaksi päivää taksilla ympäri pääkaupunkiseutua tapaamassa ihmisiä, jotka kertoivat minulle ihanteellisista toimistotyöpäivistään. Näiden kertomusten perusteella kirjoitin kustakin haastateltavasta eräänlaisen työhenkilökuvan runomuodossa. Runot taltioitiin haastateltavien lausumina videolle, jotka julkaistiin somessa. Tällä hetkellä suosituinta runoa on katsottu melkein 10 000 kertaa Youtubessa.
En osaa itse arvioida, oliko kampanja Microsoftin näkökulmasta menestys, mutta ainakin minulle se tarjosi aivan uudenlaisen lähestymisen työhöni. Kirjoitin nopealla aikataululla useita tilausrunoja ja sain parin päivän työstä tulotasooni nähden merkittävän korvauksen. Kuluvana vuonna olen myös kirjoittanut esimerkiksi Helsingin kaupungille tilausrunon, jonka aihe oli joulu Helsingissä. Joulurunonkin kanssa minulla oli varsin vapaat kädet aiheen käsittelyn suhteen, ainoastaan runon teema oli ennalta määritelty.
Olen varma, että tällaiset ensisijaisesti sosiaalisessa mediassa julkaistavat tilausrunot ovat tavoittaneet myös uusia yleisöjä. Kenties sattumalta kirjoittamiini runoihin törmänneet henkilöt ovat löytäneet muuta julkaistua tuotantoani. Mitään faktaa minulla ei ole väitettäni tukemaan, mutta pidän todennäköisenä, että vähintään muutama niistä kymmenestä tuhannesta katselijasta on käynyt runoni innoittamana kirjastossa, kenties jopa jossain niistä harvoista kirjakaupoista, joista vielä nykyrunoutta voi löytää. Lisäksi nämä keikat ovat tarjonneet minulle kiinnostavan ja taloudellisestikin varsin houkuttelevan mahdollisuuden kirjoittaa runoutta.
En usko, että kaikki runoilijat nauttivat esilläolosta. Monelle julkinen esiintyminen voi jopa olla varsin epämiellyttävää. En myöskään voi kuvitella, että kaikki runoilijat haluaisivat antaa lehtihaastatteluja, käydä esiintymässä isoissa saleissa tai tehdä mainosrunoja suuryrityksille. Vaikka ajatus kaupallisesta yhteistyöstä tuntuisi jopa vastenmieliseltä, on varmaa, että esiintymiset, videot ja mainokset ovat tuoneet jo nyt monelle runoilijalle merkittävää lisätienestiä sekä uusia lukijoita. Matkan varrella suurelta yleisöltä on luultavasti myös rapistunut mielikuva kammiossa yksin kirjoittavasta, sisäänpäin kääntyneestä ja luomisen tuskasta riutuvasta yksinäisestä runoilijasta.
Harri Hertell on helsinkiläinen vuonna 1985 syntynyt runoilija, kulttuurituottaja (AMK) ja spoken word -artisti. Häneltä on julkaistu viisi runoteosta, yksi lavarunoutta käsittelevä opaskirja sekä kolme spoken word -levyä. Hertell on järjestänyt satoja runotapahtumia Suomessa ja hän on esiintynyt useilla Euroopan lavarunolavoilla. Hertellin runoutta on käännetty kahdeksalle kielelle ja parhaillaan hänen lyriikkaansa käännetään hepreaksi ja kreikaksi. Hertell on myös vetänyt lähes kymmenen vuoden ajan runotyöpajoja ja esiintymiskoulutuksia ympäri Suomea.