Lahden kansainvälinen kirjailijakokous
Taustaa ja historiaa vuodesta 1963 lähtien

Lahden kansainvälinen kirjailijakokous on yksi Euroopan merkittävimmistä kirjallisuustapahtumista. Yli 1000 prosaistia, runoilijaa, kirjallisuuskriitikkoa ja tutkijaa eri puolilta maailmaa on osallistunut Lahden kokoukseen vuoden 1963 jälkeen. Lahteen kokoonnutaan puhumaan, kuuntelemaan, väittelemään ja viettämään aikaa yhdessä. Kokous ajoittuu juhannuksen alle, yöttömän yön keskikesään.

Ensimmäinen Lahden kansainvälinen kirjailijakokous pidettiin vuonna 1963, juuri kylmän sodan kriisien jälkeen, ja sen erityiseksi rooliksi muodostuikin toimia idän ja lännen kirjailijoiden kohtauspaikkana. Väittely yltyi usein kärkeväksi, kun sosialistinen realismi ja modernismi eivät tunnustaneet samoja kirjallisia arvoja. Varsinkin neuvostokirjailijat ja uuden ranskalaisen romaanin edustajat ottivat yhteen 60-luvun kokouksissa - Vladimir Jermilovin, neuvostokirjailijoiden ryhmän puheenjohtajan ja Claude Simonin kokouksessa alkanut väittely taiteilijan roolista jopa jatkui myöhemmin Literaturnaya Gazetan ja Figaro Littérairen sivuilla.

Kokous on näkynyt muutenkin ulkomaisessa mediassa, sillä useat kokousvieraat, esimerkiksi Agneta Pleijel, Malcolm Bradbury, Takeshi Kaiko, Bernard-Henri Lévy ja Graham Swift ovat tilittäneet kirjallisissa aikakauslehdissä näkemyksiään siitä, mistä kirjailijakokouksessa oikeasti on puhuttu tai riidelty.

Kirjailijan suhde maailmaan on noussut toistuvasti kokouksen teemaksi. Voiko kirjailija vaikuttaa ja onko kirjailijalla valtaa olivat keskustelun aiheita 1970-luvulla, imperialismin ja kolmannen maailman ohella.

Luonnollisesti kokouksissa on kyseenalaistettu myös kirjailijatapaamisten merkitys. Vuonna 1973 Sven Delblanc ihmetteli länsimaisten kirjailijoiden alemmuudentuntoa ja surua työnsä kadotetetusta merkityksestä. Pari kokousta myöhemmin ruotsalainen journalisti Ulf örnkloo kutsui Lahden tapahtumaa "Baabelin norsunluutorniksi". Vastakkaisiakin näkökantoja on esitetty. 1975 novellisti Herbert Gold päätti raporttinsa Los Angeles Timesissä sanoin: "Kaikesta huolimatta nämä kiivaat, riitaiset, tunnustelevat, ällistyttävät ja nauruntäyteiset kohtaamiset mikrofonien edessä, saunailloissa ja terävien juomien äärellä onnistuivat saavuttamaan sen mitä W. H. Auden kutsuu runouden ytimeksi: se jokin mikä tulee sydämestä ja luo järjestystä."

Kaiken kaikkiaan Lahden tapahtumassa on kyse kokemusten jakamisesta, yhteyksien luomisesta - juuri siitä mistä kirjallisuudessakin on kyse. Kirjallisuuden ympärillä alati kasvavan kaupallisen hälyn keskellä se tarjoaa osallistujilleen mahdollisuuden aitoon kanssakäymiseen. Hans Magnus Enzensbergerin sanoin: "Olen valmis tunnustamaan, että tulen Lahteen, koska pidän siitä, saan ystäviä ja ideoita, kuuntelen innokkaasti uusia näkökantoja, nautin väittelyistä, luon yhteyksiä uusien ajatusten valtakuntaan, olen utelias. Käyn mielelläni Lahdessa."

Kokousteemat

Teemat käsittelevät keskeisiä ja ajankohtaisia kirjallisia aiheita. Ne on määritelty väljästi, jotta alustajilla ja keskustelijoilla olisi niiden puitteissa mahdollisuus henkilökohtaisiin painotuksiin. Teemoista riippumatta keskusteluissa on aina palattu keskeiseen kysymykseen siitä, mitä kirjallisuus ja kirjailijuus itse asiassa on - unohtamatta puhumista pelkästä puhumisen ilosta.

1963 Kirjailija ja ennakkoluulot
1964 Kirjailija ja moraali
1966 Kirjoittamisen ongelmia
1968 Kirjailijan valta
1971 Kirjailija kasautuvien konfliktien maailmassa
1973 Miksi runoja ja romaaneja?
1975 Kirjallisuus ja kansallinen identiteetti
1977 Kirjailijan mahdollisuudet
1979 Kirjallisuuden maailmankieli
1981 Kirjallisuus ja myytit
1983 Tutkiva kynä
1985 Onko vakavuus kriisissä?
1987 Miten kirjallisuus paljastaa?
1989 Kirjallisuus - arvojen karnevaali
1991 Kirjallisuus ja muisti
1993 Kirjailija vastaan muu maailma
1995 Kirjailijan aika
1997 Kirjailijan kielet ja naamiot
1999 Kirjallisuuden rajat
2001 Kirjallisuuden tehtävä on taistella tyhmyyttä vastaan
2003 Mikä on pyhää?
2005 Kirjoittaminen rakkauden tekona
2007 Kauneus ja kauheus
2009 Toisin sanoen
2011 Kirjailija ja sanoin kuvaamaton

Kokouksen kulku

Kokouksen kolme työpäivää sisältävät alustuksia ja paneelikeskusteluja, jotka tulkataan osallistujien kielivalikoiman mukaan. Yleisimmät työkielet ovat suomi, englanti, ranska, espanja ja venäjä. Keskustelut käydään ulkona, kokouspaikan aurinkoisella pihamaalla. Vilkas keskustelu sekä ajatustenvaihto jatkuu vapaa-ajalla, saunassa tai aterioiden aikana.

Kirjailijat kohtaavat ensin Helsingissä, jossa he voivat tutustua toisiinsa Eino Leinon seuran ja kansainvälisen Pen-klubin järjestämässä tilaisuudessa.

Pääkaupungin nähtävyyksiin tutustutaan kiertoajelulla, jonka päätteeksi Helsingin Sanomien pääkonttorissa Sanomatalossa pidetään yleisötilaisuus, jossa kuullaan kokoukseen osallistuvien kirjailijoiden tuotantoa sekä alkukielellä että suomennoksina.

Helsingistä matkustetaan Lahteen, noin 100 km pääkaupungista pohjoiseen. Lahdessa majoitutaan kartanohotelliin, joka sijaitsee luonnonkauniin Vesijärven rannalla.

Kokouksen oheisohjelmaan kuuluu muun muassa Lahden kaupungin avajaisvastaanotto kirjailijoille, yleisölle avoin ja suosittu kansainvälinen runoilta sekä jo legendaarinen Suomi vastaan Muu maailma -jalkapallo-ottelu. Yleisöllä on vapaa pääsy kaikkiin keskusteluihin ja runoiltaan.

Osallistujat

Lahden kansainväliseen kirjailijakokoukseen ulkomaisia vieraita ovat olleet mm.:
Kobo Abe, Japani; Kathy Acker, Yhdysvallat; Gennady Aigi, Venäjä; Al Alvarez, Englanti; Majgull Axelsson, Ruotsi; Miguel Angel Asturias, Guatemala; Bernardo Atxaga, Espanja; James Baldwin, Yhdysvallat; Stefano Benni, Italia; Alexandra Berková, Tsekki; Malcolm Bradbury, Englanti; Aldo Busi, Italia; Roger Callois, Ranska; Emmanuel Carrère, Ranska; Gianni Celati, Italia; J. M. Coetzee, Etelä-Afrikka; Jonathan Culler, Yhdysvallat; Sven Delblanc, Ruotsi; Assia Djebar, Algeria; J. L. Doctorow, Yhdysvallat; Per Olov Enquist, Ruotsi; Hans Magnus Enzensberger, Saksa; Pèter Esterházy, Unkari; Nuruddin Farah, Etiopia; Anne Garrèta, Ranska; Günter Grass, Saksa; Michel Houellebecq, Ranska; Viktor Jerofejev, Venäjä; Takeshi Kaido, Japani; David Lodge, Englanti; Juri Lotman, Viro; Theodor Kallifatides, Ruotsi; Jaan Kaplinski, Viro; Viktor Krivulin, Venäjä; Jaan Kross, Viro; Bernard-Henri Lévy, Ranska; Mario Vargas Llosa, Peru; Andreï Makine, Ranska; Dacia Maraini, Italia; Ib Michael, Tanska; Herta Müller, Saksa; Jan Myrdal, Ruotsi; Håkan Nesser, Ruotsi; Lewis Nkosi, Etelä-Afrikka; Jayne Anne Phillips, Yhdysvallat; Agneta Pleijel, Ruotsi; Cristoph Ransmayr, Itävalta; Alain Robbe-Grillet, Ranska; Salman Rushdie, Englanti; Nawal el Saadawi, Egypti; Dominique Sigaud; Ranska; Claude Simon, Ranska; Gaétan Soucy, Kanada; Torvald Steen, Norja; Pia Tafdrup, Tanska; Vassilis Vassilikos, Kreikka; Jan-Erik Vold, Norja.